MATKAILIJA BIGI

Profiilini 

 

Kalispéra

S̄wạs̄dī - สวัสดีค่ะ

 

Lähde mukaan matkalle!

 

tiistai 24. toukokuuta 2011

Moussaka eli musaka

OI JA VOI!!!!
Miten ihmeessä täällä Kreikassa lomaillessa pystyisi säilyttämään edes jotenkuten ulkoiset mittanasa? Tarjolla on toinen toistaan herkullisempaa evästä fetapiiraista lammasherkkuihin.

Alkupalaksi tilattu kreikkalainen salaatti ja tuore leipä valkosipulivoilla ryyditettynä riittäisi hyvin kahden hengen illalliseksi, mutta eihän se siihen tietenkään jää, vaan pääruokaa on myös tilattava. Ja syömään mennään tietysti vasta silloin, kun muutkin ovat liikkeellä, eli illan pimeinä tunteina.

Halkeamisen varaa olen yrittänyt torjua syömällä pääruoaksi grillattua kanaa. Todella taivaallisen maukasta ruokaa! Oi miksi meillä aikanaan höyrähdettiinkään kaasu- ja sähkögrilleihin? Eihän se ole lainkaan sama asia, kuin hiiligrillillä grillattu eväs!

Yksi suosikkiruoka on yli muiden! Moussakaa voisi syödä vaikka kuinka usein - lounaaksi ja päivälliseksi. Eihän se ihan kevyttä ruokaa ole, mutta sitä laitan myös joskus kotonakin illanistujaisiin. Täältä Kreikasta olen löytänyt "moussakamausteen" Inka-marketista, jolla saa ruokaan sen aidon maun. Monen harjoituskerran jälkeen onnistuin mielestäni loihtimaan aidon mousakan myös kotikeittiössä.

Katsopa ohjeeni tästä!


sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Matkalaukun turhakkeet

Kotiinlähdön hetkellä sitä manailee, kun ei taaskaan noudattanut omaa hyväksi havaittua ohjettaan turhien matkatavaroiden karsmisesta.

Miten se onkin niin vaikeaa lähteä reissuun pariksi viikoksi vain muutaman suosikkivaatteen kanssa? Vasta loman loputtua sitten huomaa, ettei kaikkia mukana raahamiaan kuteita ole käyttänyt kertaakaan.

Vaikkei mitään shoppailureissua ole suunnitellutkaan, niin yhtä ja toista kotiin vietävää on matkan varrella ehtinyt kaappeihin kertyä. Lapsenlapsia ikävöidessään on melkein huomaamatta tullut hannkineeksi tuliaisiksi tilaa vieviä lelja, jotka on tavalla tai toisella saatava sullottua jo saapuessa miltei täysiin matkalaukkuihin.

Oliiveja, oliivitahnaa, oliiviöljyä, mausteita, punkkua, Retsinaa, Ouzoa, Metaxaa - pakko yrittää vaan saada mahtumaan Finnairin painorajoituksiin.

Seuraavalla reissulla otan mukaan vain pari pikkuhametta, muutaman topin ja rantavaatteet. Matkatavaralistaakin pyrin karsimaan minimiin!

Nähtäväksi jää, joko ensi kerralla turhakkeet jää kotinurkkiin!

perjantai 20. toukokuuta 2011

Ihania jalkineita

Voi kun olisinkin syntynyt pienempi jalkaiseksi!!!  Taas kuolasin yhden kenkäkaupan ikkunan takana aivan ihanien jalkineiden perään. Mies patisti sisälle kysymään, josko sieltä löytyisi tällaiseenkin kavioon sopivia sipsuttimia. Ei löytynyt!

Miehen mielestä naiset hankkii jalkineensa väärin perustein, kun aina pitää ottaa huomioon esteettiset seikat mukavuuden kustannuksella. Jos sopivia kenkiä ei löydy naisten hyllystä, miksei valitsisi mukavia jalkineita miesten puolelta. Vaatii melkoista huumorintajua tallustella iltamekossa miesten 42-numeron menokkaissa!

Normaalijalkainen hankkii täältä todella kauniit sandaalit edullisesti alle kahdellakympillä. Muutenkin olen tykästynyt kreikkalaisiin vaatteisiin, joita kannattaa käydä katsastamassa kaupunkien "oikeissa" putiikeissa (ei rantarättipaikoissa). Siinäkin voi hiki kohota otsalle, kun yrittää tunkea sovituskopissa omaa tukevaa olemustaan pienelle kreikattarelle tehtyyn vaateeseen.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Ristinmerkki ja menoks´

Olet kuin punainen vaate kreikkalaiselle, kun liikut teillä ja kaduilla vuokraamon autolla. Ohi on päästävä paikassa kuin paikassa. Kuinka ihmeessä rauhallisesta, letkeästä kreikkalaismiehestä sukeutuu sellainen kiireinen, hermostunut persoona auton rattiin istuessaan. Nopeusrajoitukset ja liikennemerkit ylipäätään tuntuu olevan vain tunnollisia turisteja varten. Siinäpä olisikin kreikkapojalla ihmettelemistä, kun tänne saataisiin suomalainen liikennevalvonta; ei olisi ainakaan rahoille sijoitusongelmia.

Kyllähän täällä kokenut ja rauhallinen kuski hyvin pärjää, kun ei menetä hermojaan kapeilla kaduilla rinnakkain pysäköityihin autoihin ja keskelle katua rupattelemaan jääviin kuskeihin. Navigaattorista on suuri apu, kun siten pystyy keskittymään varsinaiseen ajamiseen. Länsi-Euroopan kartoista ei Kreikkaa löytynyt, joten latasimme kartan omaan navigaattoriin valmiiksi jo kotona.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Zorbaksen jalanjäljissä

Jo neljä vuotta aiemmin eksyttiin vahingossa Stavrosin pikkukylään. Lahden poukama jäi niin hyvin mielen pohjalle, että sinne haluttiin päästä uudelleen. Rannalla on kummallisia luonnon muovaamia "penkkejä" huokoisesta kivestä ja löytyipä paikasta jopa pieni amfiteatteri. Maaperä on muodostunut myös hohkaisesta kivestä; ilmeisesti tulivuoren purkauksen laavasta.

Vuoren suojassa olevassa kirkasvetisessä, matalassa lahdenpoukamassa vesi lämpenee helposti miellyttävän uimakelpoiseksi. Hiekkarannan aurinkotuolista on mukavaa katsella pienten kalastajaveneiden touhuja.


Paikka on todellinen helmi - niin kreikkalaisen oloinen, kuin olla ja voi! Eipä siis ihme, että täällä on filmattu elokuva "Zorbas kreikkalainen". Asia valkeni minulle, kun yritin etsiä Googlesta tietoa tuosta mystisestä maaperästä. Nyt paikkaa katselee vielä uteliaammin ja ehkä jostain löytyy myös vastaus noihin luonnon oikkuihin.