perjantai 16. syyskuuta 2011

Ohi on!

16.9.2011  klo 5:56
Eilinen olikin sitten matkan helpoin osuus- ajomatka Pärnusta Tallinnaan ei paljon sielua rasittanut, vaikka se tavallisesti nyppiikin tylsyydellään.

Vähän "jotain pientä" kotiinvietävää käytiin vielä Tallinnassa hamstraamassa, kun auton jalkatilat ja penkkien aluset ammottivat tyhjyyttään. Kaara olikin sitten lopuksi täynnä kuin tiine sammakko - tuskin istuma-asentoa pystyi vaihtamaan. Hiukan väsähtäneinä, monta kokemusta ja sielun maisemaa rikkaampina palattiin reissusta kotoisiin maisemiin.

Nyt on kamera pullollaan materiaalia, jota alan matkaa muistellessa purkamaan kuva-matkakertomukseksi.


 

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Euron valtakuntaan

14.9.2011  klo 18:50
Vihdoinkin "sivistyneessä" maailmassa! Enää ei tarvitse räknätä, mitä tää oikeasti maksaa, kun päästiin vaihtamaan slotit, koronat, litit ja laitit euroksi. Matkakin taittui sutjakkaasti melko hyväkuntoista Via Baltikia pitkin; muutama pieni tienpätkä oli remontin alla.

Pärnussa yritetään nyt suhtautua loppulomanviettoon kaikella hartaudella, vaikka matkaväsymys alkaakin jo syödä reissuhaluja. Syksyn tunne ja navakasti puita repivä tuuli veivät terassihalut ja niinpä himoitut valkosipulileiväkkeet mennäänkin syömään hotellin kuppilaan.

Netistä saatiin varattua huomispäivälle laivaliput Helsinkiin. Kierros alkaa umpeutua!


 

tiistai 13. syyskuuta 2011

Puolan tietyöhelvetissä

13.9.2011  klo 21:00
Voihan kakan kakka! Nyt hatuttaa ja raskaasti! (vois nuo voimasanat olla vielä paljon rankempia!!!)  Mitähän noiden puolalaisten päässä oikein liikkuu? Miten ne voikaan pistää melekein koko valtakunnan tiet yhtä aikaa remonttiin? Missään en ole vielä nähnyt, että kahden suurkaupungin välinen, satojen kilometrien pituinen valtaväylä pistetään kertaheitolla yksikaistaiseksi. Täällä koko pirun maa on yhtä suurta tienrakennustyömaata!

Eilinen alle 400 kilometrin matka kesti yli kuusi tuntia. Eikä mikään ihme, kun suurin osa matkaa köröteltiin viittäkymppiä pysähtyen vähän väliä liikennevaloihin. Rättiväsyneinä raahauduttiin hotelliin illan hämärtyessä.

Eipä tämä päiväkään tuonut helpotusta potutukseen, kun lähdettiin Varsovasta kohti Vilnaa. Samaa tien päällä kuppaamista! Lisämausteena liikennesopassa kiehui valtava määrä rekkoja. Uskomaton määrä tavaraa liikkuu pyörien päällä kapeilla, ruuhkaisilla teillä. Eilen alkumatkasta kummasteltiin tienvarressa kyttääviä ilotyttöjä; tänään oivallettiin asian laita - missä paljon (rekka)miehiä, siellä pokaa kyttääviä huoria!

Taaspa meni pitkäksi hotelliin tulo, kun vielä aikaero nappasi lainatun tunnin elämästä takaisin. Pimeässä olikin sitten oikein mukavaa etsiskellä hotellia, kun "Hulda" teki vanhanaikaisen ja ajelutti meitä ylimääräisiä kiemuroita omilla tarinoillaan.

Hyvästi Puola! Jos vielä tulen joskus käymään, taitan matkan taatusti lentäen!

maanantai 12. syyskuuta 2011

Turistirysiä

12.9.2011 klo 16:00
Etelä-Puolassa kun ollaan, silmä iskee kartalta parikin käymisen arvoista kohdetta. Sunnuntain iltapäiväksi ajeltiin 30 asteen helteessä Auschwitsiin, jonka karmaisevan historiansa vuoksi tuntee koko maailma. Onneksi keskitysleirin museoalue on säilytetty jälkipolville muistutukseksi ihmisen mielipuolisesta raakuudesta. Voi vain arvailla nuorten juutalaisten ison ryhmän tunteita, kun he kiertelivät katselemassa esi-isiensä ankeita asuntoparakkeja, kidutuskammioita, teloitusmuureja ja polttouuneja. On suoranaisen käsittämätöntä, miten paljon pahaa sairas mieli voi aikaan saada.


Hyvissä ajoin maanantaiaamuna sonnustauduimme matkaan Wieliczkan 700 vuotta vanhalle suolakaivokselle, jotta ehtisimme kierrokselle ennen pahinta turistien tulvaa, Navigaattorimme "Hulda" taisi olla hämmentynyt uusista upeista moottoriteistä, kun ajatutti meitä kymmeniä kilometrejä harhaan. Parin tunnin opastetulla kierroksella ehdittiin nähä suolapatsas poikineen. Vaikuttavin oli syvällä maan uumenissa aukeava katedraali, jonka komeat kattokruunutkin oli tehty suolariipuksista.

"Maanalaista maratonia" tuli kierroksella paineltua kolmisen kilometriä; portaita reitillä lymysi 800 kpl, joita mentiin alaspäin - ONNEKSI, sillä ylöspäin mentäessä ahtauduttiin pienen pieneen hissiin, jossa oli todella tiivis tunnelma!

"Hulda"-pirulainen jatkoi temppuilujaan ja niinpä sekoilimme Krakowan kaupungin liikennehelvetissä, ennen kuin älysimme palata Katowitseen johtavalle mootoritielle (josta Varsovan opastinkyltit loppuivat heti alkuunsa).

Kuvakeromukseen Sivut 1-55 (Auschvits) ja sivut 1-36 (Wielizka)


 

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Poliisin haavissa

11.9.2011  klo 14:00
Kaunis, rauhallinen sunnuntaiaamu lähteä moottoritietä Prahasta letkeästi kohti Auschwitsiä, kunnes eteen ilmestyy poliisiauto takaikkunassaan vilkkuva teksti "Follow me!". Mitä, mitä? Eihän me ajettu ylinopeutta, eikä tehty muutakaan vilppiä!

Selkeästi englantia vääntävä poliisi selittää, että meidän tuulilasista puuttuu moottoritien maksutarra. VOI PYHÄ JYSÄYS !!!! Kukaan tästä ryhmä rämästä ei ole sattunut näkemään vilaustakaan tiemaksusta kertovasta kyltistä, ainakaan millään ymmärrettävällä kielellä. Jos kyltti on ollut tsekiksi, on mielenkiinto tyssännyt jo heti ensimmäiseen sanaan, jossa voi olla neljäkin konsonanttia peräkkäin. Lisänä kaikki heittomerkit kirjainten päällä. Otapa hänestä nyt sitten mitään tolkkua!

- No, koristetarra ostettiin ikkunaan 250 korunalla (n.12 €) ja lisäksi poliisi peri ihan ystävällisesti tuhannen korunan (n. 49 €) sakon. Mielestäni tuo tiemaksu on kyllä liioittelua tällaisesta kolkutusajosta, joka on kuin neliskanttisilla renkailla ajaisi. Johan tässä menossa munaliköörinikin muuttuu kokkeliksi!


 

lauantai 10. syyskuuta 2011

Prahassa


10.9.2011  klo 22:00
Voi naisellinen turhamaisuus!!!  Ihania kenkiä ja vaatteita käytiin noukkimassa pitkin matkaa ajellessa Prahaan päin.  Kenkäkauppa oli pullollaan sopivan kokoisia kenkiä, joten kumpikin eukko poistui kaupasta kahdet klopot kassissaan. Pakko oli sitten Prahassa lähteä uusilla kengillä keikoilemaan. Vaikka hotelli sijaitsi ihan keskustassa, kertyi kävelymatkaa tunnin verran "keskeisimpään kaupungin sydämeen" - tuloksena kipeät jalat ja puhjenneet, kivelevät rakot. Kyllä kannatti silti!!

Kesäpäivän lämpö syksyisessä Prahassa oli iloinen yllätys! Lämpötila kapusi reilusti yli kahdenkymmenen ja iltaa voitiin viettää kesähepenissä. Pakolliset kuviot Prahassa - Kaarlen silta ja turisteja täynnä tungeksiva keskusaukio oli pakko käydä tarkastamassa. Mukava oli tunnelma jokivarren kuppilassa kylmän Staroprammenin ääressä jokialuksia ja muita turisteja katselemassa. "Kotimatkaa" ei voinut kuvitellakkaan muutoin, kuin taksikyydillä. Toivottavasti yö pehmoisessa, mukavassa vuoteessaa parantaa vammat ja matkaa jaksetaan jatkaa taas huomenna tervein jaloin.

Kuvakeromukseen  Sivut 1-34


 

perjantai 9. syyskuuta 2011

Alpeilla


9.9.2011 klo 21:50
Alpeilla aamu voi olla surkean sumuinen ja sateinen, mutta kun jaksaa olla optimistisen toiveikas, onnetar voi suosia ja aurinko armas ilmestyä pilvien takaa. Onneksi, sillä retki Aatu-sedän piilopaikkaan (Hitlerin kotkanpesälle) ei olisi antanut sateella ollenkaan samaa kuvaa, kuin kirkkaalla ilmalla. Vaikka tämän saman retken on kokenut jo monta kertaa aiemmin, kokemus on aina vaan yhtä vaikuttava. Maisemat ovat suorastaan mieltä ylentävät; ei ihme, että Aatulla vihelsi päässä, kun täällä sotasuunnitelmiaan punoi!

Matka jatkui Itävallassa kohti Linziä ja hyvästit saatiin jättää kauniille alppimaisemille. Vaikka kuinka yritimme löytää yöpymispaikaksi kaunista maalaismaisemaa, ei Alppien veroista paikkaa löytynyt mistään. Pakko oli tyytyä vähemmän kauniin kaupungin hotelliin Bad Schallerbachissa, josta on helppo jatkaa matkaa huomenna Prahaan.

Taas tupeksittiin syömään lähdön kanssa ja kun pikkukaupungin kuppiloiden kokit haluavat nukkumaan varhain, saatiin syödä loistokkaasti toastit salaattipedillä, jotka oman hotellin baarimikko suostui meille loihtimaan. Ehkä huomenna on paremmat eväät, mutta ei tässä vaiheessa uskalla vielä toivoa, ennenkuin tipahtaa......

Kuvakertomukseen sivut 1-27


 

torstai 8. syyskuuta 2011

Viimein perillä


8.9.2011  klo 21:45
On matka pitkä ja kivinen on tie! Tänään ei onneksi ole tarvinnut kykkiä autossa istumalihaksiaan kipeiksi, vaan pitkän alkutaipaleen jälkeen päätettiin ottaa hiukan löysemmin. Naissukukunnan toiveita päästiin toteuttamaan ostoksilla Munchenissä, jossa viihdyttiin tuntitolkulla ostosparatiisin C&A:ssa; välillä sentään lounastettiin "kalahampurilaispaikassa" maistuvilla purilaisilla. Auton säilytystilat alkaa olla jo uhkaavan täynnä, vaikka matkanteko ei ole vielä puolessakaan. Maisemat vaihtuivat Baijerin vihreistä kummuista Itävallan Alpeiksi. Tänne oli kotona suunniteltu koko reissun päämäärä ja täältä meidän pitää lähteäkin paluumatkalle, jos aiotaan olla kotona noin viikon päästä.

Netistä edellisessä paikassa varattu edullinen hotelli osoittautui perillä neljän tähden mukavaksi alppihotelliksi, jonne haluttaisiin jäädä vielä seuraavaksikin yöksi. Majaa on kuitenkin vaihdettava, ellei peruutuksia satu aamulla tulemaan. Pitkälle ei kuitenkaan huomenna aiota suunnistaa, joten Alppimaisemissa pysytään.

Kuvakertomukseen sivut 1-33


 

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Romantische Strasse


7.9.2011 klo 21:52
Nyt on nettiriippuvaiset eukot ilosii, kun viimein sai tänä iltana yhteyden ulkomaailmaan. Systerin mieskin pääsee matkustamaan "ulkojäsenenä", kun vierailee meidän huushollissa skypen kautta webbikameralla.

Päivän pääkohteena ollut ajomatka Romantischche Strassea pitkin kohti etelää onnistui pienen sekoilun jälkeen ongelmitta. Matkan varrella palloiltiin Rothenburgin vanhassa kaupungissa muiden turistien joukossa, joita olikin ihmeen paljon ajankohdan myöhäisyydestä huolimatta.

Yöpuulle päädyttiin Ingolstadtin kaupunkiin pieneen perhehotelliin. Huomenna on aikomus sitten siirtyä Itävallan puolelle. Sitä ennen pyöritään vielä aamupäivä tämän kaupungin outleteissä ja Munchenin tavarataloissa, kun sääennuste ei kovin mukavia ulkoilukelejä lupaile.


Kuvakertomukseen sivut 1-39


 

Reeperpahnilla

6.9.2011 klo 21:35
Viimein saatiin kiireettömän turistin ote päälle ja nautittiin päivästä ostoksilla Lubekissä. Täällä löytyi menokenkää "isokenkäisemmänkin" tarpeisiin.

Hampurissa St.Paul ja Reeperpahn oli tietysti käytävä syynäämässä. Päiväsaikaan tuo pahamaineinen seutu on ihan kesyn ja kiltin oloinen (ilotytöt on nukkumassa). Suuresti ihmetyttää, että se ylipäätään on yhä olemassa.

Kalasataman liikennelabyrintistä selviytymisen jälkeen ei haluttukaan jäädä Hampuriin pyörimään, vaan suunnattiin kohti etelää. Yötukikohdaksi löytyi vanhassa, ihanassa talossa, Mundenin keskustassa sijaitseva hotelli Rathausschänke


Kuvakertomukseen sivut 1-45


 

maanantai 5. syyskuuta 2011

Eka päivä

5.9.2011 klo 20:15
Liki yhdeksän tunnin ajourakka (miehellä) takana. Perslihakset puuduttanut reitti Tukholmasta Malmöhön on aina ollut tylsääkin tylsempi. Miten mukavaa olisikaan seilata suoraan Saksan rantaan, mutta köyhänä matkakassan vartijana tämäkin kitkerä pakkopulla on vain nieltävä, jos mielii matkalle.
Pissa/kaffetauko Grännassa, Tanskan avarat maisemat ja sillat, lauttamatka Tanskasta Saksaan toivat sentään vähän vaihtelua muuten niin pitkästyttävään päivään.

Nyt hiukset ja meikki järjestykseen, takki niskaan ja menoksi gasthausiin, jossa tuhti saksalaisruoka ja raikas rieslingviini jo odottavat nälkäisiä matkalaisia.

JATKUU....22:00
Eipä odottanut minkäänlainen ruoka eikä juoma meitä nälkäisiä kulkijoita. Otti todella tiukalle tuo avoimen ruokapaikan löytäminen. Viimein löytyi yksi gasthaus pitkän hakemisen jälkeen, jossa sentään onnistuttiin saamaan parit nakit ja perunasalaatit. Ei ollut omassa lasissani myöskään minkäänlaista valkkaria, vaan illalliskuskina oli tyytyminen pelkkään veteen. Ei pitäisi koskaan nuolaista, ennen kuin tipahtaa!!!



Kuvakertomukseen sivut 1-27


 

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Taas mennään

Taas mennään! - Vaihteeksi autolla ja laivalla.

Pitkään suunniteltu automatka Keski-Eurooppaan saatiin viimein toteutumaan, kun taskussa on menolippu Viking Mariellalla Tukholmaan, josta matka jatkuu kohti etelää sitä mukaa, kun mukavalta tuntuu. Paluupäivää ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Toivottavasti Ilman-Impi on suopea meille, kun taktisesti jätettiin reissu näin myöhäiseen ajankohtaan - turisteja liikkuu vähemmän ja majoitustilaa löytyy varmaan runsaasti ilman ennakkovarauksia.

Odotukset on korkealla koko porukalla
(minä, mies ja systeri)! Kirjoittelen atkakokemuksia tänne ja ruokajuttuja Jenkkakahvat-blogiini, pysähdys- ja yöpymisetapit merkkailen Matkan kulkureitti-sivulle.

Tule mukaan nojatuolimatkalle!