perjantai 15. kesäkuuta 2012

Mummona muisteltavaa

Kun maailmalla liikkuu ja sen ihmeitä omin silmin katselee, haluaisi kaiken saada mahdollisimman aitona tallennettua mukanaan raahaamiinsa laitteisiin (kameraan, iPadiin....). Tosiasia on vielä tänä päivänä, ettei niistä kuvista ja videoista saa kuin kalpean aavistuksen siitä mitä paljaalla silmallä on katseltu ja koettu. Parhaani mukaan yritin koota viimeisimmän Turkin reissun tunnelmat "yksiin kansiin", joita sitten "mummona" voin katsella ja matkaa muistella - ja ehkä joku vastaavaa matkaa suunnitteleva pääsee tekemään nojatuolimatkan jo etukäteen haluttuihin maisemiin.



maanantai 4. kesäkuuta 2012

Rukouskutsu

Voi miten hirvittävän suuri ero uskonnon läsnäololla on idän ja lännen välillä. Meille paatuneille luterilaisille kirkossakäynti tarkoittaa lähinnä joulun jumalanpalveluksia tai ulkomaanreissuilla uteliaisuudessa eksoottiseen pyhättöön piipahtamista.

Toisin on islamilaisessa maailmassa. Moskeijoiden verkosto tuntuu niin tiheältä, ettei kenenkään korvilta voi mineraatista viidesti vuorokaudessa kaikuva rukouskutsu jäädä kuulematta. "lomakotimme" on kahden moskeijan vaikutuspiirissä ja "kilpalaulantaa" ei mitenkään voi olla noteeraamatta. Jopa aamulla klo 4:30 kaikuva pitkä rukouskutsu tunkee makuuhuoneeseen niin voimakkaana, että makoisa unikin siitä häiriintyy. Onneksi aamuyön unia on kuitenkin pystytty jatkamaan, kun meidän ei tarvitse muslimien tapaan nousta rukousmatolle kumartamaan kohti Mekkaa ja lukemaan aamun rukouslitaniaa.
KATSO


perjantai 1. kesäkuuta 2012

Vessakulttuuria

Meille läntisen kulttuurin ihmisille on itsestään selvää, että vessassa (huussissa / käymälässä / pikkulassa) on istuin, johon voi tarpeensa suorittaa. Meille istuva asento on ollut se luontevin tapa ja jo esi-isämme tekivät metsään riuún, jossa voi oloansa helpottaa.

Aasialaisessa, balkanilaisessa ja osin etelä-europpalaisessa kulttuurissa kyykkyvessa (jalanjälkivessa) on ollut se ainoa oikea ja vasta viime vuosikymmeninä sen rinnalle on rakennettu turisteja varten "pönttövessoja". Kun Kappadoggian reissulla yksi vatsatautinen seurueen jäsen tarvitsi kiireellisesti vessaa, oli oppaalla hikinen paikka keksiä länsimainen vessa isosta Konyan kaupungista, jonka käymälöistä 99% on kyykkyvessoja.

Itse en (vielä notkeajalkaisena) kyykkyvessoja vierasta, jos niiden hygienia on hoidettu kunnolla. Mietin vaan niitä huivipäisiä, pitkissä takeissaan ja sukissaan olevia huonojalkaisia mummoja - miten ihmeessä he pystyvät siellä pienessä kopissa siististi tarpeensa toimittamaan, kun seinällä ei ole edes naulakkoa, johon päällysvaatteita ripustaa?

Huomasin, että onhan niissä kyykkylöissä omat hyvätkin puolensa. Kun tavallisesti naisten vessoissa ruuhkapaikoissa on tuskastuttavan pitkät jonot, sujuu kyykkyvessassa asiointi sutjakkaasti, kun kenellekään ei tule mieleen jäädä sinne viihtymään, meikkiä korjailemaan ja tukkaa laittamaan.