Yksi Thaimaan matkan projekteista alkaa olla hoidettu, kun sain eilen sen toivomani tasaisen hammasrivin. Pahinta hommassa ei suinkaan ole se, että hammaslääkärin tuolissa joutuu istumaan suu ammollaan kaksi tuntia - kamalinta on joutua punnituksi jokaisella käyntikerralla ja huomata pulskituvansa tasaiseen tahtiin.
Vaikka liikuntaa on harrastettu joka aamu tunnin reippaalla lenkillä, ei se ilmeisesti riitä kuluttamaan runsasta aamiaista, lounaalla usein nautittuja ranskalaisia perunoita (jotka ovat kotona olleet ehdottoman kiellettyjä) ja illallispihvejä. Jostain syystä thai-ruokaa on tullut syötyä vähänlaisesti ja illallisella on maistunut länsimainen ruoka.
Paljonkohan saan kasvatettua elopainoa maanantaihin mennessä, jolloin joudun taas astumaan vaakalle, kun menen viimeisen kerran hammaslääkärin käsittelyyn kiillotuttamaan uuden hammasrivini?
Vaikka liikuntaa on harrastettu joka aamu tunnin reippaalla lenkillä, ei se ilmeisesti riitä kuluttamaan runsasta aamiaista, lounaalla usein nautittuja ranskalaisia perunoita (jotka ovat kotona olleet ehdottoman kiellettyjä) ja illallispihvejä. Jostain syystä thai-ruokaa on tullut syötyä vähänlaisesti ja illallisella on maistunut länsimainen ruoka.
Paljonkohan saan kasvatettua elopainoa maanantaihin mennessä, jolloin joudun taas astumaan vaakalle, kun menen viimeisen kerran hammaslääkärin käsittelyyn kiillotuttamaan uuden hammasrivini?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tätä mieltä!