torstai 3. kesäkuuta 2010

Monte Smith

Rodoksen kaupungissa on muutakin nähtävää kuin vanha kaupunki. Monte Smithin kukkulalta avautuu häikäisevät maisemat turkoosille merelle, aurinkovarjojen täplittämälle rannalle ja kaupungin kujille. Antiikin aikaan törmää täälläkin; hyvin säilynyt, suuri stadion ja Apollonin temppelin pylväät olivat aamuisen kävelylenkin kohokohdat. Ylhäältä rannalle viettävä polku oli kokemisen arvoinen.



12 km:n taivallus kaupungin ympäri vie tässä helteessä mehut niin miehestä kuin naisestakin. Loppupäivä oli mukavaa loikoilla uima-altaalla jalkoja lepuutellen ja rompsua lueskellen.

Viikon loma vierähti hetkessä; näkemistä ja kokemista jäi vielä runsaasti seuraavallekin Rodoksen reissulle ensi syyskuulle. Nyt lennähdetään kotiin pyykkiä pesemään ja ylihuomenna Turkin lomalle. Ehtisiköhän kamerasta ajamaan Rodoksen lomakuvat nettiin jossain välissä?

4 kommenttia:

  1. Joo laita ihmees kuvia! Jotenkin niin tunnelmallinen noi kuva, siinä näkyy se "sumuinen" keli mikä suolasta tulee :) Melkeen voi maistaa sen ilman huulillaan..

    VastaaPoista
  2. Arvoisat matka-ahokkaat

    Te onnettomat ja Kreikan kuumuudesta tulleet
    hikiset ihmiset, mitä te voisitte tietää on-
    nellisesta ruohonleikkuutapahtumasta, valta-
    van suosion saanneesta lehtien haravoinnista,
    puhumattakaan pensaiden ja puiden harventami-
    sesta.... Tuskin osaatte enää edes kuvitella
    pieniä siivekkäitä lentoeläimiä iloisesti
    iholla leikkiä lyömässä tai vielä vähemmän
    onnellisen ja aina niin tervetulleen sadeve-
    den hyväilyä kananlihaisella iholla seitse-
    män asteen tasaisessa lämmössä....

    Se mitä te siellä koitte, se on harhaa.
    Tämä se on vasta elämää.

    VastaaPoista
  3. Onpas teillä aika haipakkaa noitten lomien kanssa.
    Kovasti odottelen minäkin kuvia reissuiltanne.
    Nauttikaahan myös Turkin matkasta.
    Täällä koti-Suomessakin jo tarkenee ja aurinko paistaa.

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti saadaan ihana kesä tänne Pohjolaankin, kun Turkin matkan jälkeen aiomme asettua aloillemme nauttimaan Suomen suvesta. Ruohokin ehtii varmaan kasvaa polvenkorkuiseksi, pensaat odottavat leikkaamista ja rikkaruohot kitkemistä - ah, se on sitä parasta kesäpuuhaa. Pienet siivekkäät lentoeläimet riivaavat myös tuolla etelässä ihmisten auvoisaa oloa; niiden tekosia tässä parhaillaan Hydrokortisonilla parantelen.

    Suloisia suven päiviä toivotellen
    Birgit

    VastaaPoista

Olen tätä mieltä!