MATKAILIJA BIGI

Profiilini 

 

Kalispéra

S̄wạs̄dī - สวัสดีค่ะ

 

Lähde mukaan matkalle!

 

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Taksikyytejä

Rodoksen kaupungissa taksilla liikkuminen on edullista. Viiden euron kaupunkitaksa ei päätä huimaa, kun neljän hengen ryhmä huristelee pirssillä kaupungin laidalta toiselle. Vastoin kaikkia järjellisiä olettamuksia taksin saaminen on päivällä vaikeampaa kuin illalla.

Menee oma aikansa, ennenkuin satunnainen matkailija oppii maan tavoille ja liikkuu sulavasti ja törttöilemättä kantaväestön tavoin.
Aamupäivällä seisoimme sataman taksitolpalla aikeena hurauttaa lekottelemaan "Tuuliselle rannalle". Siinä sitten ehdimme koeistua parikin biiliä ennen kuin tärppäsi. Toiseen ehdimme heittää jo kassitkin takakonttiin ja istahtaa sisään, ennen kuin selvisi, että kuski luuli meidän tilanneen auton puhelimitse etukäteen. Siispä ulos autosta ja uusintayritys. Toinen olisi heittänyt meidät rannalle, mutta silläkin oli toinen keikkatilaus, eikä aikaa ollut riittävästi meidän kyyditsemiseen niin kauas.

Kun viimein saimme vapaan taksin, vahingosta viisastuneina tilasimme noutokeikan saman tien. Niinpä pääsimmekin paluumatkalle taksikyydillä mukavan kuskin vitsaillessa ja laulaa hoilottaessa.

Vanhassa kaupungissa koko illan kierrelleinä, jalat täysin väsyneinä ja masut ruokaa pullollaan istahdimme kaupungin portilla taksiin. Kuski ei taatusti näyttänyt suomalaiselta, mutta totesi ihan aidolla suomen kielellä, että "Meitä onkin tässä nyt viisi suomalaista". Vastasi sitten naureskeluumme, että oli asunut kolme vuotta Alavudella. Ei siis ihme, että tunsi itsensä suomalaiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tätä mieltä!