MATKAILIJA BIGI

Profiilini 

 

Kalispéra

S̄wạs̄dī - สวัสดีค่ะ

 

Lähde mukaan matkalle!

 

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Uskomattoman halpaa

Jo toisen kerran saatiin ostettua Turkissa uskomattoman edullinen retkiohjelma. Edellinen reissu suuntautui pari vuotta sitten Pamukkaleen ja maksoi muistaakseni viitisenkymppiä. Eihän tätä tahdo uskoa todeksikaan; nyt kolmen päivän retki Kappadogiaan Alanyasta maksoi 60 € / persoona. Hintaan sisältyy bussikuljetukset (matkaa n. 500 km/suunta) kaksi yötä hotellissa aamiaisineen, kaksi illallista hotellissa, turkkilaisen oppaan palvelut ja sisäänpääsymaksut museoihin.

Kyllä tuohon hintaan kestää senkin kurjuuden, että joutuu keskittymään oppaan englannin/saksankieliseen selostukseen. Ja kun kansainvälisestä retkestä on kysymys, on matkaseuranakin 25 hengen bussissa sekalaista sakkia: meidän lisäksi, hollantilaisia, ranskalaisia, englantilaisia, tanskalaisia, belgialaisia ja saksalaisia. Hotelli ei tietenkään ole mikään viiden tähden luksus paikka, mutta ihan siisti ja asiallinen, seitsenkymmenluvun nostalginen asumus.

Reissun edullisuus perustuu siihen, että valtio tukee matkatoimistoja, kun nämä vievät asiakkaitaan reissun aikana matto-, keramiikka-, nahkatavara-, jalokivi- ym. myyntipaikkoihin. Melkein jo huokaistiin helpotuksesta ensimmäisen päivän jälkeen, kun käynnit suuntautuivat vain mielenkiintoisiin historiallisiin kohteisiin, eikä markkinointia harrastanut kukaan, ellei oteta huomioon oppaan markkinoimaa kolmen lounaan ja kahden illan ohjelman pakettia (60 € / perasoona), joka sekin oli todella ruoan ja ohjelman tasoon nähden todella edullinen.

Toisena päivänä bussi kieputti meitä kiitettävästi pitkin Kappadokian laaksoa, mutta sekaan oli mahdutettu myös noita tehdaskäyntejä. Ensimmäisestä keramiikkapajasta mukaan tarttui hauska Kappadogian viininkaadin laseineen (n. 130 €), toisena olleessa jalokivimyymälässä mies koki ahdistusta ja liukenimme vähin äänin ulos auringonpaisteeseen.

Kolmantena olleeseen mattokutomoon menimme kiltisti sisään, mutta onneksi englantia puhuva ryhmämme kutistui meihin kahteen ja sain vakuutettua meille tarkoitetun "oppaan" siitä, että olemme nähneet mattoshown lukemattomia kertoja, emmekä aio ostaa uutta mattoa tällä kertaa, joten kättelimme ja erosimme "hyvässä hengessä".

Vieläköhän tähän tämänpäiväiseen kotimatkaan on jokin salaperäinen koira haudattuna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tätä mieltä!