MATKAILIJA BIGI

Profiilini 

 

Kalispéra

S̄wạs̄dī - สวัสดีค่ะ

 

Lähde mukaan matkalle!

 

maanantai 20. syyskuuta 2010

Tallelokero

Olen monasti naureskellut, kun matkaopas kotimatkabussissa kyselee, että "onhan avaimet palautettu ja tallelokeron tavarat mukana". Ketä on nuo huupelo-ihmiset, jotka jättää tallelokeronsa tyhjentämättä. Nytpä tiedän tarkalleen, millaiselta näyttää moinen taliaivo!
Meillä oli huoneessa numerolukollinen tallelokero, jonne heti loman alussa laitettiin passit, liput, kotiavaimet ja frouvan lompakko (ettei luottokortti olisi varkaiden tavoitettavissa). "Hulda Huoleton" kuljeskeli koko loman rallatellen ilman tuota lompakkoa, koska mies kulki perässä ostoksia maksamassa. Perin kätevää ja huoletonta!
Viimeinen lomapäivä - tultiin hyvissä ajoin päivällä altaalta kamoja kasailemaan ja laukkuja pakkailemaan. Mies otti passit ja liputkin jo valmiiksi pöydälle tallelokerosta. Aamulla huoneesta lähtiessä varmistettiin, ettei mitään tärkeää, meille kuuluvaa jäänyt lojumaan majapaikkaan. Katsoin, että lokeronkin ovi oli lukitsemattomana ja oletin ilman muuta sen olevan tyhjänä.
Lentokentällä juttelin kumppaneille, että "toivottavasti ei ole kaatosade, kun laukkujamme kotiovelle raahaamme". Silloin iski paniikki! Missä ovat kotiavaimet? Samassa muistui mieleen myös lompakko ja ennen kaikkea luottokortti! Siinä sitten yritettiin miehen kanssa kelata edellispäivän tapahtumia ja muistella, oliko avaimet mahdollisesti joutuneet matkalaukkuun, joka oli jo matkalla lentokoneen ruumaan.
Onneksi koneen lähtöön oli vielä aikaa ja matkaoppaaseen saatiin yhteys puhelimitse. Hän lupasi selvittää asiaa hotellin kanssa ja pyysi soittamaan jonkin ajan päästä, kun on ehditty tarkistaa huoneemme lokero. Että voikin olla pitkiä nuo odotuksen minuutit! Helpotus oli valtava, kun saatiin kuulla, että avaimet ja lompakko olivat löytyneet tallelokerosta ja saisimme ne kuriiripostina kotimassa matkatoimistosta.

"Ylpeys käy lankeemuksen edellä". Hävettää - nyt en enää naureskele nuijille, jotka tarvitsee oppaan osatakseen pitää tavaroistaan huolen!

Hukassa olleet kamat saatiin taas omaan haltuun kuuden päivän päästä. Kiitos ihanat matkatoimistoihmiset!

3 kommenttia:

  1. Voi kiesus tätä Hulda-Huoletonta !
    Naureskellaanhan me HB:llekin siitä tarkistusvimmasta, mutta pitäisköhän sekin lopettaa näiden sattumusten jälkeen. Vai mitä olet mieltä ?

    VastaaPoista
  2. Totta puhut! Kyllä olisi nyt ollut hyvä, kun HB olisi ollut patistamassa: "Luottokortti? Tarkista!!!" Naureskelut HB:n fobialle loppui tähän ja nöyrästi aletaan tottelemaan, kun käskee tarkistamaan luottokortin.

    VastaaPoista
  3. Voin hyvin myötäelää ne odotuksen tunnelmat. Sattuu sitä muillekin. Luulin, että näin käy vain mulle. Ja HB:lle ei enää hihitellä, onko sovittu nyt?

    VastaaPoista

Olen tätä mieltä!