MATKAILIJA BIGI

Profiilini 

 

Kalispéra

S̄wạs̄dī - สวัสดีค่ะ

 

Lähde mukaan matkalle!

 

lauantai 25. tammikuuta 2014

Matkapäiväkirja


Päivittäiset jutut Thaimaan matkasta
28.12.13  -  28.2.14
 
voit lukea MATKAPÄIVÄKIRJASTA

 

torstai 23. tammikuuta 2014

Bangkokin lentokenttäkokemksia

Ilmeisesti Bangkok ei nuku koskaan! Kun vaatimaton hotellihuoneemme sattui sijaitsemaan vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, porautui liikenteen melu tajuntaan läpi yön. Kerran heräsin hirvittävään ääneen, kun koirat tappelivat kadulla. Enpä tuota tullut ajatelleeksi hotellia varatessa, vaan valinnan perusteena oli hotellin vieressä oleva ostoskeskus, jossa oli mukavampaa viettää aikaa, kuin kököttää huoneessaan tai hotellin tiloissa.

Uskomattomalta tuntui nähdä ostoskeskuksen joulusomistus (tammikuun loppupuolella!) thaimaalaisten (=buddhalaisten) kansoittamassa paikassa, jossa liikkuu vain vähän turisteja. Valomeri oli kuin Aleksin joulukadulla.

Oma lukunsa oli seikkailu Bangkokin lentokentän labyrintissä. Suuren nelikerroksisen rakennuksen liukuportaiden ja hissien logiikka jäi meille arvoitukseksi, vaikka löysimmekin muutaman piruetin jälkeen ystävät, jotka toivat tullessaan uuden fläppärini. Kotimatkasta taksilla Hua Hiniin jouduttiin pulittamaan 2.800 bathia (n. 63 €), kun ei haluttu jäädä norkoilemaan pariksi tunniksi Hua Hiniin menevää bussia.

Nytpä on edessä takkuinen opintie uuden koneeni kanssa!

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Sudenhetki

Mitenkähän yksinäiselle, onnettomalle yönhetkelle on annettu nimeksi "sudenhetki"? Kun yöllä klo 2:43 heräsin tuli mieleen tuo sana - tuuli ulvoi ikkunan takana, närästi ja kuvotti. Mies siinä vieressä tuhisi täysin tietämättömänä, että vaimo parka käänetee kylkeä unettomana ja yksinäisenä. Kyllä osaa olla pitkiä nuo yön hetket!

Pari tuntia siinä yritin hakea parempaa asentoa, juoksin jääkaapilla vettä hörppimässä ja ryyppäsin loput Fernetit pullon pohjasta närästystä helpottamaan. Aamulla olo oli väsynyt - kivaa - kun joudutaan istumaan kolme tuntia bussissa matkalla Bangkokin lentokentälle! Seuraava yö yövytään lentokenttähotelli Ivoryssä ja aamulla käydään hakemassa ystävien mukanaan tuoma uusi fläppärini.

Kyllä matkailu avartaa!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Parturissa

Kylmä aamu - ennen auringonnousua lämpömittari patiolla näytti vain 18 astetta. Eihän se meille mikään kylmä aamu ollut, vaikka tuulikin puhalteli aamulenkillä melko navakasti. Paikalliset kyllä ihmettelevät tätä Thaimaan oloissa kylmältä tuntuvaa ilmastoa - sitä valitteli kovasti eilisaamuna myös parturi, jonka tuolissa mies uuden lookin.  Tännehän kannattaisi lennähtää parturoitavaksi, kun on niin edullistakin (6 € tippeinen). Omakin kuontaloni alkaa olla huollon tarpeessa, mutta vielä en ole uskaltautunut käsittelyyn.


maanantai 20. tammikuuta 2014

Hua Hin-fanit

Kova tuuli siivitti sunnuntaipäivää - jo varhain aamulla heräsin siihen, että tuuli humisi nurkissa. Sellaisella tuulella on parasta suunnistaa viettämään päivää Takiabin rannalle, jota tuulet eivät yleensä riepottele. Rannan kuppilassa lounastaessa törmättiin pariinkin täällä tutuksi tulleeseen pariskuntaan; toinen pari oli juuri saapunut Hua Hiniin (olivat täällä viime talvenakin). Toinen oli ensimmäistä kertaa Hua Hinissä ja loma oli nyt loppumassa- lupasivat palata seuraavana talvena ja viipyä sitten pitempään. - Näin se Hua-fanien joukko kasvaa ja tutuja alkaa tulla lisää!

Kurja aamu - yhdeksältä on mentävä hammaslääkäriin ; ja taas ne hemmetin painonmittaukset! Onneksi tämä on viimeinen istunto ja päästään jatkamaan mukavia aamuja varhaisaamun lenkkeilyineen!

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Lauantaitunnelmaa

Menneen ajan lauantaitunnelma! Hassua, miten nuoruusajan lauantaisen tunnelman pystyy tavoittamaan täällä maailman toisella puolella, jossa kulttuuri on kaukana omista menneen ajan kokemuksista! Jotenkin tuo tunnelma kuitenkin tunki mieleen, kun istuskeltiin lauantai-iltapäivää Takiabin kalasataman kuppilassa katselemassa verkkaista kalakauppojen elämänmenoa. Olisiko keittokattilat ja grillihiilien tuoksu tuoneet mieleen kotoisen saunan sauhut?

Paluumatkalla hämmästeltiin muiden bussimatkustajien kanssa kahta kymmenvuotiasta venäläistä pikkutyttöä, jotka olivat bussissa matkalla ostoskeskukseen ilman vanhempiaan. Lähtöasemalla turistipoliisi hämmästeli samaa asiaa, mutta päästi kuitenkin lapset jatkamaan matkaansa. Millaiset vanhemmat uskaltavat jättää lapsensa ilman valvontaa vieraassa maassa? HUH  HUH!!

lauantai 18. tammikuuta 2014

Tämäkö hellettä?

Kun on luonut itselleen mielikuvan Thaimaasta ikuisen paahatvan helteen paikkana, ei kuluneet kolme viikkoa ole ihan vastanneet tuota mielikuvaa - onneksi! Täällähän on olleet loistavat lomakelit meille pohjoisen asukkaille.

Paikallisilla asukkailla on kylmä. Osa kulkee huppareissa ja villatakeissa, toiset sonnustautuneina jopa kaulaliinaan, hansikkaisiin ja villapipoon. Turistit on helppoa erottaa pienine, kevyine vaatetuksineen.

Aamuisin lämpötila on pysytellyt kahdenkymmenen asten paikkeilla, eikä aamulenkillä ole hikiliinoja kaivattu. Päivälläkin helle on ollut siedettävä, kun kolmenkymmenen asteen alapuolella pysyttelevää hellettä vilvoittaa kova tuuli. Illallakaan en ole vielä turvautunut edes hartialiinaan, vaikka eilen illalliselta tuk-tukin kyydissä palatessa mielessä käväisi, että sitäkin voisi kuljettaa mukana pienen horkan varalta.

Eipä tällaista ilmiötä olla vielä aikaisemmilla Thaimaan matkoilla koettu!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Luostarin puutarhassa

Joskus ei itsekään ihan ymmärrä tekosiaan, joihin ryhtyy tai mikä on motiivi niiden takana. Yksi sellainen koettiin eilen, kun vaellettiin korkealle kukkulalle Hua Hinin ulkopuolella. Liekö kyseessä ollut omien rajojen kokeileminen - sen verran rankalta yli kahden tunnin patikointi todella jyrkässä ja pitkässä mäessä tuntui.

Kun matkalla yllätti hätä, haettiin helpotusta tilanteeseen temppelialueen vessasta. Temppelin koiralauma ei ilahtunut tunkeilijoista, jotka haukunnasta piittaamatta tunkeutuivat heidän reviirilleen. Yksi hirvitys, jonka pennut leikkivät vähän matkan päässä, oli niin röyhkeä, että näykkäisi takaapäin pohkeeseeni. No onneksi mitään avohaavaa ei syntynyt; pieni hampaanjälkimustelma paranee kyllä pian.

Samalla reissulla käytiin täydentämässä kinkku- ja makkaravarastoja "All in Hua Hin"-ravintolassa ja varaamassa pöytä neljän hengen illalliselle. Ravintolasta on tullut niin suosittu, että ilman varausta sinne lienee turhaa yrittää, varsinkaan illallisaikaan. Jälkiruoka nautiskeltiin "torrstai-jazzeissa".

torstai 16. tammikuuta 2014

Jättiyllätys

Illansuussa lepäilimme kotona katsellen iPadista dokumenttia Grönlannista, kun outo hälytysääni havahdutti meidät. PUHELIN. Eipä moista ole kuultu moneen viikkoon, kun kaikki tietävät meidän olevan täällä Thaimaassa ja puhelimessa rupattelu tulee kohtuuttoman kalliiksi - melkein 2 € minuutilta.

No puhelu katkeaa, ennen kuin mies ehtii kaivaa kännykkänsä esiin. Totean, että joku kaupustelija siellä vaan yrittää tarjota palveluksiaan, mutta miehestä puhelinnumero vaikuttaa jotenkin tutulta ja hänpä päättää soittaa takaisin. Voi luoja, mikä yllätys!!

Vanhat ystävämme Asta ja Markku ovat täällä Hua Hinissä - olivat käyneet aamupäivällä meitä täältä hotellista etsimässä, mutta pahaksi onneksi oltiin viettämässä päivää Takiabin rannalla. Sinä hetkenä sovittiin tapaaminen puolen tunnin päähän Hiltonin aulaan. Tosi mukavaa saada ystävät illallisseuraksi - ja puheen pulputusta riitti myöhäiseen iltaan.

Kyllä maailma on pieni - lisää tällaisia mukavia yllätyksiä!!!!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Pulskistuminen

Yksi Thaimaan matkan projekteista alkaa olla hoidettu, kun sain eilen sen toivomani tasaisen hammasrivin. Pahinta hommassa ei suinkaan ole se, että hammaslääkärin tuolissa joutuu istumaan suu ammollaan kaksi tuntia - kamalinta on joutua punnituksi jokaisella käyntikerralla ja huomata pulskituvansa tasaiseen tahtiin.

Vaikka liikuntaa on harrastettu joka aamu tunnin reippaalla lenkillä, ei se ilmeisesti riitä kuluttamaan runsasta aamiaista, lounaalla usein nautittuja ranskalaisia perunoita (jotka ovat kotona olleet ehdottoman kiellettyjä) ja illallispihvejä. Jostain syystä thai-ruokaa on tullut syötyä vähänlaisesti ja illallisella on maistunut länsimainen ruoka.

Paljonkohan saan kasvatettua elopainoa maanantaihin mennessä, jolloin joudun taas astumaan vaakalle, kun menen viimeisen kerran hammaslääkärin käsittelyyn kiillotuttamaan uuden hammasrivini?

tiistai 14. tammikuuta 2014

Kuvottava olo

Kova tuuli ja paahtava aurinko - siinäpä yhdistelmä, joka imaisee mehut isommastakin ihmisestä, jos rannalla ollessaan ei muista tankata vettä kuin kameli.

Jo lounasaikaan olo oli jotenkin kummallinen ja siinä siirtelin kaikenlaisia mereneläviä lautasellani ilman minkäänlaista ruokahalua. Jo thai-mausteiden hajukin alkoi tehdä pahaa. Kotona yritin parannella oloa kokiksella ja jäätelöllä, mutta ei niistä paljon apua herunut. Lienee ollut jonkinasteinen auringonpistos, kun torkuin koko illan omassa sängyssäni ja mies kokkasi ruokaa itselleen - mitään syötävää en voinut kuvitellakaan suuhuni pistäväni.

Suolarakeet, kivennäisvesi ja melkein kellon ympäri nukutut unet pistivät eukon taas normaalikuntoon. Otinkohan tästä jotain opikseni? 

maanantai 13. tammikuuta 2014

Mielenosoitukset

Taisipa tulla jännitystä meidänkin elämään, kun mielenosoittajat ovat uhanneet sulkea kaikki Bangkokiin johtavat sisääntulotiet kahdeksi viikoksi. Eihän ne kärhämät tänne Hua Hiniin mitään vaikuttane, mutta kun meillä oli suunnitelmissa mennä ensi viikon keskiviikkona bussilla Bangkokiin ja yöpyä hotellissa ihan kaupungin keskustassa, jonne on nyt juuri varoitettu menemästä.

Toivottavasti Bangkokin lentokentälle pystyy liikennöimään, niin että voitaisiin mennä ystäviä vastaan 23.1. Ja hakea heidän mukanan tuoma uusi fläppäri. Koneeni on ollut kyllä jo valmiina, mutta sen tänne Thaimaahan saamisessa on ollut ongelmia. Kuriiripalvelujen kautta sen olisi tietysti saanut pika-pikaa, mutta 587 € on mielestäni liian rasvainen hinta kuljetuksesta ja lisäksi minun olisi pitänyt tehdä tulli-ilmoitus Thaimaan viranomaisille. Nyt sitten jännitetään, onnistuuko tämäkään "ystävänpalvelus"-projekti.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kotoisasti

Kun on reippaillut paahtavassa helteessä keskellä päivää kaupungilla yli kuusi kilometriä, ei illalla ole enää haluja lähteä hakemaan ruokapaikkaa. Niinpä napattiin paikallisen "Anttilan" (keskustan tavaratalo) pakastinaltaasta valmiiksi maustetut jauhelihapihvit ja hyllystä Cambellsin herkkusienikeittopurkki, joista pappa-Ahokas loihti omassa keittiössä maukkaan illallisen.

Koti-illasta nautittiin väsyneitä jalkojaan lepuutellen ilmastoidun makkarin sängyllä katsellen iPadista "Hyviä ja huonoja uutisia", PS:sää ja vanhaa Mattlockia. Mitäpä muuta sitä vanhat ihmiset elämältään kaipaisivat!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Tervehdys - sawadekaa

Voi miten paljosta meidän tulisi olla kiitollisia, kun eloa ja oloa vertaa täkäläisten vähävaraisempien ihmisten arkeen. Aamulenkillä suunnistettiin pois pääkadun varrelta kanavan penkalle, jota kulkien saatiin katsella paikallisten asumuksia ja aamutoimia. Eipä siellä peltihökkeleissä taida olla ilmastointia ja hyttysetkin varmaan niihin kokoontuvat sankoin joukoin illan hämärtyessä. Ja kuitenkin kaikesta huolimatta asukkaat näyttivät iloisilta ja huutelivat meille "hyvät huomenensa".

On siinä suuri ero siihenkin pohjoisen ärripurriin, jonka uutisoitiin perustuslain nojalla kieltävän naapureitaan tervehtimästä häntä - hui, onhan se ihan kamalaa kotirauhan rikkomista! Taitaisipa se ihminen täälä Thaimaassa saada "kakkahalvauksen" näiden ihmisten ylenpalttisen ystävällisyyden keskelä. HUH - nehän tulee ihan lähelle, taputtelee ja huomioi sinut joka kääntessä!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Cha Amin seikkailu

Reippain ja avoimin mielin kun kulkee, voi päivästään tehdä mukavan seikkailun. Mies oli aiemmin huomannut paikallis-lava-autobussissa, että hintalapussa mainittiin hinta (20 batia) Hua Hinin lentoasemalle saakka - matkaa meiltä n. 16 km. Sehän piti kokeilla!

Yhdellä eurolla me kaksi siis huristeltiin läpi kaupungin, ohi kuninkaallisen palatsin lentoasemalle saakka, jossa hypättiin pois kyydistä. Kun vesipullo oli hankittava matkaevääksi, poikettiin paikalliseen kuppilaan, jossa koulupoika toimitti meille tulkin virkaa.

Siihen tien varteen jäätiin odottelemaan jotain bussia, joka veisi meidät Cha Amiin. Peltimajasta tuli heti ukkeli, joka lupasi viedä meidät perille 300 batilla - n. 7 eurolla. No hypättiinpä kyytiin siihen vanhaan taksiin. Kun paikkaa ei tunneta kovin hyvin (eikä tainnut tuntea kuskimmekaan) jäätiin pois kyydistä jossain pienessä keskustassa???!!!! Siitä sitten talsimaan kohti oletettua rannan suuntaa. Huh huh - hiki lensi ja tietä riitti, muttei rantaa vaan näkynyt.

Onneksi yksi taksi pysähtyi kohdalle ja pelasti meidät kyytiinsä. Sinne varsinaiseen Cha Amin keskustaan oli matkaa vielä 10 km!! Olisi siinä muutama hikipisara puserrettu, jos olisi tallattuja matka jalkaisin!!!

No kaikella on tarkoituksensa - taksikuski puhui hyvin englantia ja osasi opastaa meitä, miten meidän tulee toimia siten, kun ollaan lähdössä bussimatkalle Rayongiin.

torstai 9. tammikuuta 2014

Hammaskeijut

Harva turisti keksii viihdykkeekseen hammaslääkärin tuolissa viruminen. Nautiskelun eilen suu ammollaan tuosta huvituksista yli kaksi tuntia. Mitäpä sitä ei nainen (vanhakaan) tekisi ulkonäkönsä hyväksi?

Nyt on rouvalla suussan kaksi "uutta" hammasta.  Leukaluut siinä hommassa väsyi niin, että en halunnut samaa hommaa tälle päivälle, vaan tapaan tohtorin ensi tiistaina, jolloin laitetaan kaksi hammasta lisää. Tiedossa on siis taas kahden tunnin mukava istunto.

Tästä lystistä joudun pulittamaan n. 400€. Summa on mielestäni kohtuullinen, kun kotona vastaavasta hoidosta olisin joutunut maksamaan ainakin tuplasti.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Pakkaaminen

Tämä on vastaus ystävän viestiin, jonka hänelle tänään lähetin (ovat tulossa Thaimaahan kolmen viikon päästä). Mielestäni tämä on yleispätevää juttua kaikille matkatavaroiden kanssa tuskaileville.

Siellä kotona matkatavaroita paikatessa on vaikeaa kuvitella, miten vähillä asuilla täällä pärjää. Oman haasteensa pakkaamisen tekee lentoyhtiöiden matkalaukun painorajaa. Meillekin tuli yllätyksenä, kun Finair oli muuttanut painorajojaan siten, että yksi laukku saa painaa 23 kg (entisen 32 kg:n sijaan). Siinäpä me lähtöselvityksessä sitten vekslattiin tavaroita laukusta toiseen, ettei jouduttu maksamaan kallista lisämaksua.

Vaikka olisi miten paljon kokemusta reissaamisesta, aina sinne matkalaukkuun kertyy vaatteita, joita ei sitten täällä helteessä haluakaan käyttää. Ja naisellisesti sitä retkahtaa kuitenkin ostamaan rantakauppiailta bikineitä ja mekkoja, kun eivät maksakaan juuri mitään! Vielä en ole sortunut houkutuksiin, vaikka silmät ovat bongannetkin muutaman kivannäköinen hellemekon. Uudet bikinitkin aion hankia, kun ärhäkkä aurinko on haalistunut nykyiset haljun väriseksi.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Venäläistä inttämistä

Olen luvannut itselleni, etten vaivaudu enää rääppimään itänaapurin toilailuja, mutta raapaisemaan nyt kuitenkin.

Hotelli sailomin puutarhassa on suuri kaunis ravintola, joka rajoittuu ranta-alueeseen. Suosittuja ovat tietenkin reunimmaiset rannan puolella olevat pöydät, joihin päästäkseen on tehtävä varaus etukäteen. Niinpä istuttiin kiltisti keskellä ravintolaa ja seurattiin näytelmää, jonka venäläinen seurue meille tarjoili.

Kolmen miehen ja kahden naisen ryhmä huomasi tuon halutun istumapaikan, jonka pöydällä seisoi varattu-lappu. Pitkään heille sai tolkuttaa, ettei paikka ollut heitä varten. Niinpä he poistuivat paikalta, kun muut paikat eivät kelvanneet. Vähän ajan päästä he palasivat kuitenkin inttämään samasta asiasta. Kun henkilökunta oli kuitenkin tiukkana, ei siinä auttanut muu kuin hyväksyä pöytä pihan perältä. Ihan riittävän "hieno" sijoittaminen seuralle, jonka äijät kävivät ostamassa juomat lähikaupasta ja kantoivat ne muovikassissa pöytäänsä!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Aamuheti kullan kallis

Aamuhetki - se on mielestäni paras vuorokaudenaikaan täälläkin. Kello ei ollut vielä seitsämääkään ja lämpömittari näytti vain kahtakymmentä astetta, kun pujahdettiin pikkupaidoissaan ja shortseissaan meren rantaan aamulenkille. Mitä siellä rannalla nähtiin?
.... Meren ylä punainen pallo, joka vähitellen muuttui kullan hohtoiseksi tulipaloriski - aurinko siellä oli aloittelemassa päivä töitään
.... Muutama munkki vaeltamassa oranssin värisessä kasvustaan paljain jaloin; muuan munki pitämässä aamurukoushetkeä pienelle ihmisryhmälle. Onkohan meille tulossa siunauksellinen päivä, kun sujautettiin pieni almu vastaantulleen munkin almupatan
.... Pienen thaimaalaismummon istumassa alkeellisen rantakuppilansa teltan edessä ja huiskuttamassa iloisesti meille käsillään
.... Koiran ulkoiluttajia heittelemässä mereen kepakoita, joita heidän lemmikkinsä innokkaina hyökkäsivät hakemaan lämpimästä aallokossa
.... Miljardeja pieniä hiekkapalloja, jotka saivat rantahietikon näyttämään nyplätyltä pitkiltä, kun pienet ravut ovat yöllä ahkerasti niitä pyöritelleet rannalla liikkuvien iloksi
.... Rannan yrittäjiä availemassa kojujan ja järjestelemässä rantatuolejaan ja päivänvarjojaan
.... Kookospalmuja mahtavan kokoisina hedelmäinen, joiden sisällä on valmistumassa tuota ihanaa nestettä - kookosmaitoa.

Voisiko päivänsä paremmin aloittaa?

lauantai 4. tammikuuta 2014

Hammaskeijut

Pitihän se tuo thaimaalainen hammashoitolan kokeilla. Ei, en minä millekkään konitohtorille aikaa varannut, vaan mies bongasi netistä tässä lähellä olevan turvallisen näköisen hoitolan. Taitaa olla ennemminkin turistien tarpeisiin suunnattu hoitola Bangkok Hospitalin tiloissa - avarat, viihtyisät, supertiistaita aulat, käytävät ja huoneet.

Aluksi epäröin homman onnistumista, kun en saanut kunnolla selvää vastaanottoapulaisen englannin ääntämyksessä (mittasi verenpaineen, lämmön ja painon), mutta tohtori itse puhuikin englantia hyvin ja hoitotoimenpiteistä pystyttiin keskustelemaan ilman ongelmia. Viimeisen päälle ajanmukaisilla välineillä tohtori teki hoitajan avustamana hammaskiven poiston, kalustosta otettiin röntgenkuvat ja kipsimuotit. Koko henkilökunta oli huomaavaista ja ystävällistä ja vähän väliä tohtori kysyi operoidessaan "are you ok?".

Neljän päivän päästä menen katsomaan millaista lopputulosta tohtori ehdottaa, kun lupasi tehdä minulle tasaisen kauniin rivin alahampaita. Kyllä täällä uskaltaisi teettää myös implantit, mutta aikaa ei tällä kertaa ole riittävästi toimenpiteen suorittamiseen kokonaan.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kone tilttas

Voi elämän kevät! Fläppäri tilttasi eilisiltana kesken Skype-puhelun, eikä se enää käynnisty. Siinäpä sitä onkin miettimistä tälle päivälle, miten ongelma ratkaistaan. Ehkäpä sitä tulisi toimeen ilman koneitakin tämän miehen iPadin kanssa, mutta kun siellä läppärissä on tallennettuna kaikki tunnukset ja salasanat. Kahden kuukauden reissulla tulee taatusti eteen tilanteita, jolloin niitä tunnuksia tarvitaan, eikä tällaisella lahopäällä ole toiveitakaan muistaa niitä kaikkia ulkoa!
Ja että kaikki olisi mahdollisimman "mukavaa", täytyy tänään mennä hammaslääkäriin sönkkäämään hoitotoimenpiteistä. Elämä on laiffii!!!!